Aikaa on kulunut, voi pysähtyä kysymään, olenko vielä sama, mikä meissä muuttuu kun elämäntilanne menee uusiksi. Kun maailma vaatii uusia lähestymistapoja, eristäytymistä, koskemattomuutta. Outoa.

Ei enää pidä mitään sellaisena, joka ei voisi tapahtua. Koittaa vain hyväksyä ja pelata niillä korteilla jotka elämä käteen antoi. Opetella luopumaan siitä, mitä luuli tulevaksi. 

Kirjat edelleen kulkevat mukana kuin ystävät. Silti, arjessa aika yksin.